sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Minä ja kaikki virheeni


Tässä on mun reidet. Niissä ei ole lihasta eikä voimaa. Ne leviävät penkille istuessani alas ja pullottavat hieman liian kireiden shortsien alta. Ylhäällä vasemmassa sisäreidessäni on arpi siitä, kun ala-asteella sain siihen tikun pukkia pitkin liukuessani. Sitä yritettiin kuukausitolkulla saada poistettua, kun ei tiedetty, oliko sinne jäänyt vielä jotain.

Saman jalan isovarpaassa on iso arpi siitä, kun viidennellä luokalla noustessani sängystä astuin lasinsirpaleisiin mun unissani pudottamasta lasista. Verta virtasi valtoimenaan, mutta se saatiin paikattua ja sidottua. Lähdettiin samana päivänä luokan kanssa visailuohjelma Kuplettiin pelaamaan Tampereelle. Voitettiin.


Tässä on mun sääret. Ne ovat laihat ja luisevat, ja niissä on karvoja. Kesälläkin. Ihan vaan koska olen liian laiska ajellakseni niitä säännöllisesti. Vasemmassa nilkassani on jälki siitä, kun sheivasin kerran karvojen lisäksi kaistaleen ihoa irti. Suihkussa käynti kirveli ja haava alkoi rupeutua vasta viikon jälkeen.


Tässä on mun maha. Välillä se ei tunnu huolivan yhtään ruokaa, ja välillä tuntuu ettei se saa millään tarpeekseen. Se on löysä ja pullottaa, ja näyttää välillä aivan siltä, kuin siellä olisi pieni ihminen valmistautumassa elämään. Se vetäytyy puoliautomaattisesti aina vähän sisään, kun otetaan kuvia tai kävellään kaupungilla ihmisten edessä.


Mun vasemman käden pikkurillissä on arpi siitä, kun pidin laiturin porraskaiteesta kiinni hypätessäni mereen Ahvenanmaalla, ja siinä ollut ruuvi repäisi ison haavan sormeeni. Oikeassa nimettömässäni puolestaan on outo patti siinä kohtaa, johon kynä kirjoittaessa painaa. Esseitä kirjoittaessa se tulee kipeäksi ja näyttää hassulta.


Tässä on mun vasemmassa poskessa oleva syntymämerkki. Tai luomi, en ole ihan varma. Meinaan aina vahingossa raapia sitä ja pelkään repäiseväni sen joskus irti. Se tekee ihostani epätasaisemman, mutten koskaan erikseen lähde peittämään sitä meikillä. Se ei ole virhe tai inhottava näppylä, se on osa mua.


Oikean korvani alla mulla on toinen syntymämerkki. Sitä näytän ihmisille aina ylpeänä, vaikka itse sitä mun onkin vaikea nähdä.


Tässä on mun nenä. Se on iso ja hassunmuotoinen. Kesällä se tulee entistäkin enemmän täyteen pisamia. Yhdessä suurien ihohuokosten kanssa ne saavat mun ihon näyttämään huonokuntoiselta, mutta mä pidän niistä silti.


Tässä on mun hampaat. Ne ovat kellertävät lapsuuden hammaspesujen laiminlyönnin seurauksena. Ne ovat edelleen hieman vinot, vuosikausien oikomishoidoista huolimatta. Niitä on tullut lisää ja niitä on otettu pois. Niissä on värivirheitä, mutta ei ainuttakaan reikää.


Tässä olen minä. Kaikkine virheineni ja kauniine piirteineni. Minä kokonaisuutena, mitään lisäämättä, poistamatta tai muuttamatta. Aitona ja rehellisenä, arkana ja paljaana. Rumana ja kauniina. Ei koskaan sellaisena, millaiseksi sen toivoisi, mutta paljon upeampana mitä itse osaa ajatella. Tässä on minä. Ihminen. Ihan oikea sellainen.

Meidän jokaisen vartalo on jostain kohtaa ruma. Ruma, epäsymmetrinen, heikompi tai finnisempi kuin jonkun toisen. Joskus se pettää meidät, aiheuttaa meille ongelmia, tekee meidät tyytymättömiksi. Silti meillä kaikilla on vain tuo yksi vartalo. Vartalo, joka antaa meille elämän ja suo meille maailmallisen mahdollisuuksia. Vartalo, joka kaikessa rumuudessaan ja heikkoudessaankin on niin käsittämättömän vahva ja kaunis. Joka välillä ottaa osumaa, mutta joka kuitenkin selviytyy melkein mistä vaan. Joka tekee kaikkensa meidän puolestamme, ja jonka avulla me voidaan tehdä kaikkemme jonkun toisen puolesta.


Arvostetaan siis mekin itseämme. Sitä mitä me ollaan, millaisiksi me ollaan synnytty ja millaisina me kuollaan. Koska me ollaan kaikki ihan helvetin upeita, eikä me tarvita meikkejä, uusia vaatteita tai säkkikaupalla rahaa sen osoittamiseksi. Se on kaikki meissä valmiina, ohjelmoituna ennen kuin ensi kerran näimme päivänvaloa. Meidän tehtävämme on tuoda se esiin, hymyillä kauniisti takkutukassa ja reikäisissä verkkareissa ja olla ylpeitä siitä. Koska sillä ei oikeasti ole loppujen lopuksi yhtään mitään väliä miltä me näytetään. Itsevarmuudella on. Ja se tekee rumuudestakin kaunista.

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

Psst! Jos pidit tästä postauksesta, kurkkaa myös tekstit Miksi en saa ajatella olevani kaunis, Tältä näyttää L-koon nainen ja Entä mun oma vartalo?

62 kommenttia:

  1. Aivan ihana postaus! ❤️

    sinunvaikkahajoat.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Ihanan rehellinen postaus! :)

    http://madnessvsworld.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Todella hyvä ja ajatuksia herättävä postaus! Huokaisin helpotuksesta, sillä luulin että oon ainoo jolla on nimettömässä kirjottamisesta tullut patti... :D

    anskukoo.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOO SIIS SUPEROUTOA, mahtavaa etten oo ainoa! Kiitos kivasti Anniina <3

      Poista
  4. Tosi hieno postaus! Blogimaailma kaipaa just tätä. <3

    viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
  5. Oi että!! Ihanan rehellinen ja rohkee postaus, ei voi muuta kyl sanoa :o oot tosi kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikä ihana kommentti, kiitos ihan superisti ♥

      Poista
  6. Aivan älyttömän hyvin kirjoitettu. Niin aitoa ja kaunista. Noi viimeset lauseet on niin totta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Milla, ihana kuulla että ajattelet noin ♥♥♥

      Poista
  7. Aivan ihana postaus <3 Oot kaunis ja ainutlaatuinen just tollasena kuin oot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua kiitos! Olet ihana, ja niin me kaikki ollaan! ♥

      Poista
  8. Herranjumala mitä tekstiä! Ihanasti ja upeesti kirjotettu (oon viljellyt tätä varmaan jo ihan liikaa) postaus, ja kaikki niin totta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua takasin, kiitos ihan älyttömästi ihana 😍😍😍😍

      Poista
  9. olipas ihana postausidea ja kivasti toteutettu! :)

    http://neljanaamukahvi.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  10. Kyllä tästä tuli hyvä fiilis, vaikutat niin ihanalta ja rohkeelta mimmiltä :)
    Sulla on hienoja ajatuksia ja osaat tuoda ne äärimmäisen mahtavasti esille - tää ei suinkaan ollut ensimmäinen (eikä toivottavasti viimeinen) postaus josta näin ajattelen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että tuli hyvä fiilis, sellaista vaikutusta mä vähän toivoinkin ♥ Ja kiitos ihan suunnattomasti ihanasta kommentista, toivottavasti onnistun jatkossakin!

      Poista
  11. Oi tää oli jotenkin aivan ihana postaus ja oon aivan sanaton.
    Oot tosi rohkea kun julkaisit tän! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ella kiitos ihan superpaljom kauniista sanoista! ❤

      Poista
  12. Todella hieno postaus, arvostan! 👌🏻 Kiitos, kun uskalsit kirjoittaa tämän. Tämän lukemista tarvitsi varmaan useampi, kuin osaat edes aavistaa. Olet todella kaunis ihminen. :) T. Toinen esseekirjoituksesta nimettömään parin saava :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua kiitos, niin kauniita sanoja. Te ootte ihan uskomattomia <3

      Poista
  13. Itkin kun luin tätä sun postausta, kiitos ihan hirmuisesti! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua voi sinä! Kiitos sulle ihan älyttömästi tästä <3

      Poista
  14. Tää teksti on ihana, noi kuvat on ihania ja sä oot ihana<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SÄ OOT IHANA ja tää kommentti on ihana äää 💗💗💗

      Poista
  15. Vastaukset
    1. 💗💗💗💗💗😍😍😍😍😍

      Poista
  16. Sä oot ihana ja rohkea❤️ Ite oon kans vasta myöhemmällä iällä oppinut rakastaan itteäni! Ja se on tosi tärkeetä. Koen, että mulla on tavallaan kaksi persoonaa. Toinen tykkää olla tällätty ja toinen taas pistää lököhousut jalkaan ja kulkee meikittä. Ja mikä tärkeintä, tunnen oloni hyväksi molemmissa "persoonissa"!! ☺️ Liityin lukijaksi. 💜
    nooraemiliaaa.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana! ♥ Nimenomaan, mä olen ihan samanlainen. Joskus suunnittelen etukäteen millaisen meikin haluan tänään tehdä, ja joskus totean että tänään mä en oikeasti halua meikata, vaan olen mieluummin ihan vaan näin. Tervetuloa, toivottavasti viihdyt <3

      Poista
  17. Löysin blogisi iltalehden kautta �� Ja jo sitä lukiessa tuli itku, joten oli pakko nähdä alkuperäinen kirjoitus. Kiitos Sanna. ❤️ mulla ei nykyään jostain syystä ole yhtään hyvä omatunto. Ehkä sun takia voi alkaa kattomaan itseä eri tavalla taas. Ei ne virheet olekaan niin pahoja, ne on pahoja vain omassa mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana tervetuloa! Maailman hämmentävintä kyllä että joku löytää tänne _iltalehden_ kautta haha! Oon maailman onnellisin jos pystyn johonkuhun vaikuttamaan juuri tuolla lailla. Omassa mielessä kaikki virheet paisuu eikä niitä hyviä puolia näe ollenkaan :D sä oot ihana just sellasena ku oot ♥

      Poista
    2. Koska Sanna (sie joka ylläpidät tätä) sun blogisi mainitaan yhdessä Iltalehden artikkelissa, that is the reason. Luen tätä(kin) postausta itte ties kui monetta kertaa ja voin sanoa että tää on täynnä asiaa!

      Poista
    3. Haha joo siis toki sen tiedän, itsehän heille annoin haastattelun! Mutta ihan älytön ajatus, että Iltalehti, yksi Suomen suurimmista iltapäivälehdistä, haluaa minulta haastattelun ja tekee minusta ja minun ikiomasta blogista ja mun ihan itse kirjoittamasta tekstistä jutun, jota ties monet ihmiset lukevat. Elämä on järjetöntä, mutta onneksi tällä kertaa ihan hyvällä tavalla! Oot Mirette aivan ihana <3

      Poista
  18. Kaunis nuori nainen esittelee kehonsa "virheitä" eikä ole mistään virhekohdasta edes etäisesti ruma. Jotkut ihmiset ovat oikeasti rumia ja joutuvat kärsimään siitä huomattavasti. Tämä blogi on vähän kuin joku rikas sanoisi että kaikilla meillä on joskus nälkä. Se halventaa oikeasti nälkää näkeviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nyt jumalau... typerä kommentti. Tää postaus oli kaiken kaikkiaan ajatuksia herättävä ja taitavasti kirjoitettu. Jos tästä pitää mieli pahottaa, nii anonyymi on hyvä ja hakee namua kaupasta mieltä piristämään. Itse blogin kirjoittajalle paljon peukutusta tästä ja kivaa kesää <3 oot mieletön mimmi!-jenni

      Poista
    2. Kiitos Jenni ihan superisti! ♥

      Poista
    3. Anonyymi olisit voinut argumentoida tätä edes taidolla. Vähän junttimaista sanoisin, mees takas sinne koloosi mistä olet tullutkiiin :)))))))))))))

      *antaa kaupan päällisenä luunapin anon otsaan*

      Poista
    4. Hei anonyymi, jokainen näkee itsensä eri tavalla. Se et jos joku ei sun mielestä oo rumaa toisessa ihmisessä, ei meinaa sitä että se ihminen joka kokee itsensä joiltain osin rumana, näkee itsensä samalla tavalla kauniina.
      Kaikissa meissä on jotain rumaa, joko ulkosesti tai sisäsesti ja se jos mikä, tekee meistä kaikista ihan superkauniita.
      Sannalle; perkeleen hyvä teksti!

      lots of love, Jasmin.
      // littlethingswithjassy.com

      Poista
  19. Aivan mahtava kirjoitus!
    Joskin rohkenen olla erimieltä noista "virheistä."
    Supersöpö nuori neito. Virheitä en löytänyt ainuttakaan. Ainoastaan karvaiset sääret ei iske, but hey. That's me, aye laddie. Hehe. :)
    Hyvää kesää sinulle, keep up the good work!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Ja voi niistä virheistä toki aina olla montaa mieltä. Nämä ovat asioita, jotka eivät siihen perinteiseen kauneusihanteeseen sovi eivätkä monen mielestä siihen "täydelliseen vartaloon", jota todellisuudessa ei kenelläkään tietenkään ole. Osa näistä tosiaan harmittaa mua itseäni kovasti, mutta osaan olen erittäinkin tyytyväinen - ja kummassakin tapauksessa ne ovat kaikki osa mua enkä niitä loppujen lopuksi kovinkaan pahalla katso :)

      Hyvää kesää myös sulle! :)

      Poista
  20. Olet todella ihana kun uskalsit tehdä sen mitä muut ei uskalla !!!!!!!!!!!!!!

    VastaaPoista
  21. Höpötystä. Olet TODELLA kaunis nuori ihminen, valtavan kaunis hymykin. Nuo eivät ole ulkonäkövirheitä, vaan persoonallisia yksilöllisiä ulkoisia piirteitä. Rumille tämäkin blogipostaus voi olla tosi traumaattinen - vertaavat omia vikojaan sinun "vikoihisi" ja masentuvat. Älkää nuoret miettikö ulkonäköä liikaa - miettikää enemmän terveyttänne. Kun pysytte hyvässä kunnossa lihaksiston, liikkuvuuden ja kestävyyden osalta ja pidätte painon kurissa, olette myös automaattisesti hyvän näköisiä. Alko ja tupakka pois, paino BMI:n normaalialueelle. Muuta ei tarvita säihkyvään ulkonäköön. Tietysti itselle sopivat värit ja hiusten leikkaus, thats it. Nuoruus on kaunista itsessään.

    VastaaPoista
  22. Yhdellä sanalla upea postaus<3

    VastaaPoista
  23. Voi että, kaunis nuori nainen olet! :) Itselläni tulisi samankaltainen lista ja monta muuta (pahempaakin) asiaa lisää.

    Hampaiden keltaisuuteen ei muuten vaikuta se, jos niitä on lapsena pessyt huonommin. Isolla osalla ihmisistä vain on keltaisempi hammasluu. Ja toki värjäävät aineet vaikuttavat (kahvi, tupakka jne). Julkisuuden henkilöt valkaisevatkin lähes poikkeuksetta hampaansa ja ulkomailla ottavat jopa laminaatit hampaiden päälle muuttaakseen niiden muotoa.

    T. Hammashoitaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana kuulla ettei ookaan mun syy! Paitsi ikenien huono kunto, mutta nekin on paremmassa kunnossa jo :D kiitos <3

      Poista
  24. Aivan upea teksti! Oot ihan törkeen nätti, sekä sisältä että ulkoa :-)
    Mun lista kuulostas ihan samankaltaselta. En jaksa sheivata jalkakarvoja melkein ikinä, ellei ne ihan täysillä rehota ja ellen oo menossa johonkin. Se on ehkä kyllä vaan laiskuutta enempi :D mut mun maha pömpöttää koska vauva, mulla on raskausarpia koska vauva, mun reidet on tosi leveet ku mä istun & mun ryhti on tosi huono :D mut mä tätä kannan & ylpeenä kannankin :-)
    You go girl!

    ~ Jasmin N
    // littlethingswithjassy.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut hei vauvahan on maailman paras tekosyy! :D vaikka ei niissä muutenkaan mitään vikaa oo ;) mut kiitos ihan sikana ihana ♥

      Poista
  25. Pakko oli tulla kommentoimaan ja lukemaan koko postauksesi kun luin juuri haastattelusi il sivuilta :)
    Ihana Sanna! Miten oletkin noin kypsän ja fiksun oloinen nuori nainen. Sinunlaisia lisää tähän liian ulkonäkökeskeiseen maailmaan kiitos :)
    Itse olen jo 32 vuotias 10 vuotiaan lapsen äiti. Olen aina kamppaillut ulkonäköni kanssa vaikka olenkin aina ollut hoikka tai normaali painoinen. Viimeksi tänään vaatekaupan sovituskopissa painin itseinhon kanssa katsellen selluliittejäni kun sovitin uimapukua. Miten paljon oman vartalon virheiden ajattelu voikin viedä energiaa. Tästä ajattelumaailmasta kun pääsisi eroon ja joku kaunis päivä oppisin hyväksymään vartaloni niinkuin se on. Sinä Sanna annat ihanaa esimerkkiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauheasti! Minäkin olen lähes koko elämäni ollut indeksin mukaan alipainoinen, mutta en ole koskaan pitänyt itseäni hoikkana, enkä sen puoleen lihavana. Mä olen aina ajatellut olevani pieni ihminen, jolla on pieni pömppö joka saattaa joskus olla hyvinkin rasittava. Ja todella tiedän ton tunteen, alusvaatteiden ja uikkareiden ostaminen ja sovittelu on kauheaa. Yksi asia mikä mua on helpottanut kauheasti olemaan sinut vartaloni kanssa on oikeanlaiset vaatteet: kun nyt olen alkanut käyttää korkeavyötäröisiä farkkuja ja hameita, en mä pysty enää muuhun. Olet ihana, kiitos sinulle <3

      Poista
  26. Unohdin kommentoida ensimmäisellä lukukerralla, mutta koin melkein velvollisuudeksi tulla vielä kommentoimaan. Kirjoitin omaan blogiin muutama viikko sitten otsikolla Tältä minä näytän, mutta en osannut olla niin rohkea kuin sä, en uskaltanut puhua mun "virheistäni" niin suoraan. Onneksi siitä, että toiset ihmiset uskaltaa, saa itse voimaa. Mä oon aina halunnut omalla kirjoittamisella vaikuttaa muihin ihmisiin positiivisesti, sä olet siitä mahtava esimerkki. Kiitos ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista, pitääkin käydä lukemassa sun teksti! Nää teidän ihanat sanat saa mut ihan häkeltymään 😍

      Poista
  27. Iltalehden kautta löysin tänne, mahtava ja rohkea teksti! �� Täytyy sanoa että sulla on mahottoman kaunis hymy ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua iso kiitos ihanasta kommentista! ❤

      Poista