perjantai 21. heinäkuuta 2017

Päivityksen paikka

Huomaatteko jotain uutta? Snapchatissa (@sannapannari vinkvink) jo vähän vilauttelinkin ja ehkä joku teistä sieltä bongasinkin, että vihdoin koitti uuden ulkoasupäivityksen paikka! Mun edellinen banneri ehti olla paikallaan yli vuoden, ja muutenkin mulla on jo pitkän aikaa tehnyt mieli uudistaa ja raikastaa mun blogia. Koska vaikka banneria tehdessä se tuntuu aivan täydelliseltä, siihen ehtii kyllästyä vuodessa aika tavalla. Monta kertaa tämän kesän aikana olen asukuvia otellut sillä taka-ajatuksella, että samalla saisin uuden bannerikuvan, mutta koskaan ei ole täysin napannut. Upeita otoksia ollaan kyllä saatu, mutta aina kuvat ovat olleet joko ylivalottuneita, liian pimeitä tai muuten huonolaatuisia. Tämä uusi kuva otettiin meidän maanantain Rochesterin-reissulla (josta pian tulossa postausta, älköökä huoliko!), ja ihan sattumalta bongasin tämän kuvia selaillessa. Musta tää on aivan mahtava, vähän väriä ja vaihtelua harmauteen ja muutenkin juuri se kauan kaivattu muutos.

Samalla tuli tietenkin muutenkin hienosäädettyä vähän kaiken kanssa. Viime aikoina olen lisäillyt yläpalkkiin sivuja ohjaamaan niin uusia kävijöitä kuin auttamaan vanhempiakin lukijoita. Joten jos vielä et ole huomannut, muista käydä katsomassa niin infosivu, seuraamismahdollisuudet, sekä uusimpana lisäyksenä kootut matkapostaukseni, kätevästi lajiteltuna yhdelle sivulle. Varmasti muokkailu jatkuu tässä lähipäivinä vielä, mutta mä olen jo nyt superinnoissani tästä ♥


Tervetuloa (jälleen) hieman päivittyneeseen (ja toivottavasti myös hiukkasen parantuneeseen) Pannariblogiin! Heittäkää alas mielipiteitä, ihan niitä rehellisiä risuja ja ruusuja. Mitä sinä lukijana haluaisit mun blogissa nähdä, ulkoasussa ja sisältönä? Uusia jänniä juttuja tulossa myös lisää, pysykää kuulolla! ♥

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Parasta aupairiudessa | Au pair -sunnuntai


- Se kun pyydät lähtiessä halia, ja lapsi antaa iiiiison halin ja monta pusua päälle.

- Kun lapsi innostuu ruokapöydässä laulelemaan tai laukomaan hauskoja juttuja ja kaikki yrittävät olla halkeamatta naurusta.

- Kun brittiperhe yrittää ymmärtää, että Suomessa oikeasti harrastetaan avantouintia tai pilkitään jään läpi niin kuin Pingussa.

- Kun lapsi tulee muuten vaan halimaan tai hakemaan turvaa, koska pelkää mörköä.

- Kun olet henkisesti valmistautunut vastaväitteisiin sekä kiristämään, uhkailemaan ja lahjomaan, mutta vastauksena onkin iloinen "okay!".

- Kun lapset (ja aikuiset) ihan aidosti kiinnostuneina kysyvät, onko Suomessa hevosia, keilausta tai Star Warsia (true story).

- Kun vanhemmat tulevat illalla kotiin, haha!


- Rento hengailu perheen kanssa viikonloppuisin ilman vastuuta ja stressiä.

- Kun tapahtuu kaikkea jännää arjesta poikkeavaa, esimerkiksi tulee vieraita ja perheenjäseniä kylään, ja pääsee juttelemaan uusien ihmisten kanssa.

- Ylipäätään se, kun saat ylpeänä kertoa kotimaastasi ja kulttuurista ja itsestäsi ja kaikki on vastapuolelle hirveän kiinnostavaa. 

- Vapaapäivät!

- Se kun lapset juttelevat sulle ja kysyvät apua vaikka vanhemmat ovatkin kotona, ja pitävät sua tasavertaisena aikuisena äidin ja isän rinnalla (ainakin joskus, haha).

- Se kun kerrankin saat aidon kehun ja kiitoksen hienosti hoidetusta tilanteesta.

Sinä kanssa- au pair, mitä sä lisäisit tähän listaan? ♥

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

KOTILOMA




Mä tulin eilen kotiin, kun ensi viikolla vietetään mun tädin syntymäpäiviä oikein isosti. Edessä on muutama päivä rakkaiden ihmisten kanssa, nautiskellen Suomen kesästä, ruisleivästä ja maailman parhaasta lainakoirasta, niin ja vihdoinkin niiden kiitoskorttien kirjoittelua! Eilen vietin koti-illan ja kävin oikein saunassa, laitettiin hyvää ruokaa ja katsottiin telkkarista Marplea. Tänään puolestani pääsin näkemään ekaa kertaa Kaislan uutta kämppää! Syötiin keksiä, katsottiin Netflixiä (ja ekaa kertaa Netflix kysyi multa, haluanko jatkaa katsomista haha!) ja vaan höpöteltiin kaikesta. Samalla mun hinku muuttaa omaan kämppään kasvoi taas entisestään :D Mä palaan Lontooseen torstaina, ja siihen asti aion vaan rentoutua ja nauttia tästä ihan täysillä. Niinpä tänään ei tulekaan tavallista au pair -sunnuntaipostausta, enkä tiedä postailenko ollenkaan ennen ensi viikonloppua. Nyt mä oon lomalla ♥

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

torstai 6. heinäkuuta 2017

Lempipaikkani Lontoossa


Camley Street Natural Park, kävelymatkan päässä King's Crossin asemasta. Upea luonnonpuisto, täynnä erilaisia puita, kukkia ja kasveja, lintuja ja oravia. Lampia ja vierestä virtaava Thames. Levähdyspaikkoja isommallekin porukalle, sekä yksittäisiä penkkejä vihreyden siimeksessä, joihin voi istahtaa ja yksinkertaisesti jäädä imemään itseensä koko luonnon tarjoamaa upeutta. Tänne mä tulen, kun haluan olla lähellä vettä tai hengähtää hetken. Tänne voi tulla lounastamaan omassa rauhassa niinä päivinä, kun kaverit ovat kiireisiä. Tänne voi tulla, kun haluaa leikkiä kameran kanssa. Tänne voi tulla, kun haluaa vain olla ja rauhoittua ja ihmetellä maailman kauneutta jälleen kerran. Tämä on aika lähellä mun paratiisia.

Yritin muuten myös ensimmäistä kertaa Olympus Pen Lite E-PL7 -kamerallani kokeilla kuvaamista ihan (melkein) täysin manuaaliasetuksilla ja -tarkennuksella, mitä sanotte tuloksista? Kyllähän se vielä aikamoista säätöä on ja yrityksellä ja erehdyksellä mennään, mutta jostainhan sekin on aloitettava!

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kurkistus Narniaan 43: Kesähame


Meidän viime kesän Rodoksen reissulla oli paikallisessa Stradivariuksessa ale. Muutamalla eurolla ostinkin ison kasan perus-t-paitoja, mekkoja, sekä tämän i-ha-nan hameen. Tuon reissun aikana ehdin sen pari kertaa päälleni vetää, mutta sitten tuli Suomi ja syksy ja talvi, eikä kesähameelle enää ollut käyttöä. Mä siis käytän hameita vuoden ympäri, mutta tämä kyseinen hame oli mun mielessä niin vahvasti kesäkategoriassa, ettei sitä tullut muuten käytettyä. Koko pitkän talven se odotteli kärsivällisenä kaapissani kesää odotellen. Ja uskotteko, miten iloisena ja onnellisena sain pakata sen Lontooseen mukaan, tietäen että pääsen sitä taas pitkästä aikaa käyttämään? Se on sitä rakkautta.


Faktahan on, että tää hame on aika lyhyt, ja samalla saa mun jalat näyttämään huisin pitkiltä, mikä musta on todella hämmentävää koko elämäni pätkänä eläneenä. Mutta kai sitä naisella pitää yksi lyhyen rajoilla oleva hame kaapista löytyä? Eikä tämä säädytön missään nimessä ole, se on kesä vaatteessa! Myös tämä t-paita on juuri sieltä Stradivariuksen aleista, ja näitä löytyykin mulla harmaan lisäksi myös oliivinvihreänä ja tummansinisenä. Ihan paras peruspaita! Ja nää on mun mielestä myös ihan parhaat yhdessä, vakikaksikko. 

 Hame Stradivarius / T-paita Stradivarius / Kengät Crocs


Ja vaikka nyt onkin olevinaan kyse asupostauksesta, niin annetaanko hetki tälle upealle miljöölle. Tästä on tietenkin tulossa oma postauksensa vielä ja paljon lisää upeita kuvia, mutta tämä hyvin nopeasti mun ensivierailuni aikana nousi ehkä mun lempparipaikaksi koko Lontoossa. Olen niin onnellinen, että Riinan kanssa tänne päädyttiin (ja että sain hänet täällä ottamaan musta asukuvat, vaikken ollutkaan ihan varma siitä, miten hyvin mun asu näin kauniiseen paikkaan sopii, kiitos! ♥), tulen täällä varmasti vielä monet hetket ennen lähtöäni viettämään.

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

maanantai 3. heinäkuuta 2017

MITÄ KAIPAAN SUOMESTA? | Au pair -sunnuntai

Ulkomailla vähän pidempään asuminen on monella tavalla aika mullistavaa, eikä sitä ihan oikeasti tajua, mitä kaikkea omassa kodissa ja ihanassa Suomessa rakastaa ennen kuin pitää ihan oikeasti elää arkea muualla. Ihan todella, on niin paljon asioita mitä kotona ottaa itsestäänselvyytenä, ja reissussa sitten järkyttyy miten ihan perusjutut on niin erilaisia. Osaa näistäkin tietysti osasin odottaa jo etukäteen, mutta ei ne tee näistä yhtään sen miellyttävämpiä. Okei ehkä mä lopetan tän höpöttelyn, koska mä en saa tästä introsta mitään järkevää aikaiseksi. Tästä olen jättänyt kaikki "itsestäänselvyydet" pois, kuten oman kodin, tutut paikat ja läheiset, ja listannut enemmän sellaisia asioita, joita ei välttämättä kaikki tule ajatelleeksi.


Vesi. Vesi, vesi, vesi. Vesi niin paljon, että se saa tällä listalla kolme kohtaa.

- Vesi 1: Suomen ihana raikas hanavesi. Täältä hanasta ei tule koskaan ihan niin kylmää vettä, kuin kotona, ja se maistuu myös ihan erilaiselta. Jossain vaiheessa kaverini huomautti lontoolaisen hanaveden maistuvan ihan kloorille, ja jossain vaiheessa mäkin huomasin sen. Joskus helsinkiläinen hanavesi voi olla vähän liian rautaisen makuista, mutta pääosin suomalainen hanavesi on parasta maailmassa.

- Vesi 2: Mun suihku täällä on näennäisestä moderniudestaan huolimatta ihan kauhea, ja oli vivu missä tahansa asennossa, tulee sieltä tasaisen varmasti aina himpun liian kuumaa vettä. Tietysti oikealla hetkellä kokeillessa saat myös aikaiseksi jääkylmää vettä, mutta heti jos yrität vääntää vipua puoli milliä lämpimään suuntaan, vakiintuu se taas hyvin nopeasti tuttuun kuumuuteen. Voi mä odotan sitä, että pääsen kotona suihkuun.

- Vesi 3: Tämän mä tajusin vasta vähän myöhemmin, mutta mä kaipaan mahdollisuutta olla luonnossa veden lähellä. Suomalaisena on melkein aina lähistöllä joko järvi tai merenranta, jonne saa vapaasti mennä pulahtamaan. Täällä kaupungin läpi kulkee joki, jonne ei ole kellään mitään asiaa. Kerran onneksi olen päässyt uimaankin luonnonvesiin, mutta siitäkin piti maksaa viisi puntaa. Kuusijärvi, Saimaa, Marjaniemen ranta, minä tulen vielä.


Raitis ilma. Joka maa ja kaupunki tuoksuu erilaiselta, ja vaikka ulkomailla se tuoksu on osa sitä kokemusta ja yksi merkittävimmistä asioista, mistä tulee se "mä olen hei toisessa maassa" -fiilis, kyllä sitä oman kotimaan raikasta ilmaa jää kaipaamaan.

Suklaa. Yhden Cadburyn pähkinäsuklaalevyn olen täällä ostanut ja siitä puolet syönyt, mutta ei se vaan toimi. Onneksi Suomi-kirkolta sai vähän lisää Fazeria täyttämään mun vaarallisesti hupenevia varastoja. Onneksi Nutellaa saa kaikkialta ja se maistuu samalta joka maassa!

Kotona sukkailu. Mä en vaan ymmärrä, miksi ne kengät pitää jättää jalkaan. Mä ainakin aina kotiin päästessäni odotan innolla, että saan kengät pois jalasta, sillä sukkasiltaan on paljon mukavampaa. Lisäksi kaikki paska kulkeutuu sitten jalkapohjien mukana omaan huoneeseen ja lakanoihin, josta en pidä en ollenkaan.


Vähemmän kiristyshintainen joukkoliikenne. Jos sun mielestä pääkaupunkiseudun lippuhinnat on riistoa, älä tule Lontooseen. Mulla maksaa kolmosvyöhykkeeltä ykköselle metrolippu Oyster cardilla eli matkakortilla noin kolme puntaa yhteen suuntaan. Kerran unohdin matkakortin kotiin, ja kolmosvyöhykkeeltä kakkoselle ostamani kertalippu maksoi viisi puntaa. Niin ja jos haluat mennä saman matkan aikana sekä bussilla että maanalaisella, pitää molemmista maksaa erikseen. Enää ei Helsingissä matkustaminen tunnu yhtään niin kalliilta!

Juustohöylä, tiskiharja, sähköhella. Siis miten ihmiset pystyy elämään ilman juustohöylää? Mä olen jo niin kyllästynyt leikkaamaan paksuja siivuja veitsellä, että meinasin kotikäynnistä palatessani ottaa juustohöylän mukaan, mutta sitten tajusin ettei se taida mennä käsimatkatavaroissa läpi.

Lista varmaan jatkuu loputtomiin mutta enempää en keksi. Kiinnostaisko toinen listaus brittien oudoista tavoista, tai vaikka heidän ennakkoluuloista ja reaktioista suomalaisiin juttuihin? Pahoittelut vielä, että tämä au pair -sunnuntai viivästyikin maanantaihin, mutta olin koko viikonlopun menossa eikä mitään mahdollisuutta ehtiä postailemaan välissä. Mutta palaillaan pian taas uudestaan, ihanaa uutta viikkoa kaverit?

Mikä teidät on yllättänyt tai järkyttänyt ulkomailla hengaillessa?

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)