perjantai 20. helmikuuta 2015

Eri nahka, sama sisus

Mä en ole rasisti. En ainakaan halua olla. Suoraan sanoen rasismi on perseestä ja niin kovasti toivoisin sen katoavan maailmankaikkeudesta.

Kuitenkin joskus pikkupiru toisella olallani saattaa piipittää korvaani, että älä nyt ihmeessä mene sen somalinaisen viereen istumaan bussissa, kun tuossa on vapaa paikka tuon kauniin, selvästi suomalaisen tytön vieressä.

Niinä hetkinä mun tekee mieli lyödä sitä pirua tuntuvasti nenään ja istun siihen, missä on vapaata lähinpänä vakkaripaikkaani (eli bussin takaosan ensimmäisiä penkkejä).



On totta, että tietyissä tilanteissa suosin mieluummin suomalaisia, tahallisesti tai tahtomattani. Esimerkiksi kommunikaatio on huomattavasti mieluisampaa, kun molemmat osapuolet puhuvat sujuvaa suomea. Toisaalta mä rakastan puhua englantia ja mikä ettei ranskaa tai ruotsiakin, joten se ei ole mikään ongelma. Tai kun... tota... enempää esimerkkejä en keksikään. Kertookohan se jostain?

Ajatuksilleen tai tunteilleen ei aina voi mitään. Teoilleen voi. Kasvatus, yhteiskunta tai sun omat mielikuvat eivät ole mikään tekosyy sille, että kohtelisi ihmisiä eriarvoisina heidän syntyperänsä, uskontonsa, ihonvärinsä, juuriensa, seksuaalisen suuntautumisensa tai minkään muunkaan asian takia, johon he eivät itse voi millään tavalla vaikuttaa. Samoin ketään ei voi rangaista rasistista ajatuksista, kunhan ne pysyvät vain omissa ajatuksissa, eihän pedofiiliäkään voi syyttää mistään eikä teljetä vankilaan, ellei tämä toteuta mielitekojaan.

Kun mä olin ala-asteella, oli meidän luokalla kansalaisuuksia joka lähtöön. Oli yksi kiinalainen, yksi ranskalainen, yksi italialainen, yksi englantilainen, yksi georgialainen, yksi albanialainen, muutama tummaihoinen, joiden kotimaata en edes tiedä. Just to name a few. Mä olin yhdeksän vuotta Itäkeskuksen peruskoulussa, jossa oli enemmän sääntö kuin poikkeus olla jotain muuta kuin sataprosenttisen suomalainen, jos näin voi sanoa. Mä en ole koskaan osannut erotella sen kummemmin erimaalaisia, vaikka kotona ei aina ollakaan yhtä suvaitsevaisia. Mun sappi alkaa välittömästi kiehua, kun ihmisistä puhutaan muun muassa sanoilla ryssä, ählämi, hintti, neekeri, adhd, tai heitellään juutalais- tai mustalaisvitsejä ymsyms. Ryssä ja neekeri eivät edes olleet haukkumasanoja muutaman kymmentä vuotta sitten, ennen kuin me hienot suomalaiset teimme niistä sellaisia. Mitä järkeä?



Perussuomalaiseen ajattelutapaan kuuluu 'suomi suomalaisille' ja 'mamut menkää sinne mistä tulittekin'. Kuitenkin useimmiten yhtäkkiä se ei olekaan sama asia, jos kyseinen mamu onkin Norjasta Somalian sijaan. Kaksi parhaista ystävistäni ovat enemmän tai vähemmän maahanmuuttajia, vaikka heillä suomalaiset äidit onkin, eivätkä he tietääkseni ole joutuneet kuuntelemaan minkäänlaisia negatiivisia kommentteja juuristaan. Lähinnä ihmiset ovat uteliaita ja jutut ovat luokkaa "sano jotain italiaks" ilman halua loukata. Kuitenkin useat syntyperäiset suomalaiset, jotka täällä ovat syntyneet, käyneet tarhat ja koulut ja työt, joiden suku on suomalaista ja joilla on Suomen passi saavat kuunnella harva se päivä rasistisia kommentteja, koska ovat saaneet tumman ihonvärin toiselta vanhemmaltaan.

Miksi syntyperäiset ja sukujuuriltaan täysin suomalaiset, kaksoiskansalaiset, maahanmuuttajat ja pakolaiset pitäisi asettaa jonkinlaiseen paremmuus- tai arvojärjestykseen? Vastaus: ei pidä. Jokaista ihmistä pitää kohdella yksilöinä, ja kaikki johtopäätökset tulisi tehdä tämän yksilön tekemisistä ja olemisista, ei stereotypioiden pohjalta.



Kaikki saksalaiset eivät ole hitlereitä, kaikki venäläiset eivät ole putineita, kaikki tummaihoiset eivät ole terroristeja. Enkeleitä löytyy jokaisesta maasta, jokaisella kansalaisuudella, jokaisesta uskonlahkosta. Niin niitä pirujakin. Naurettavinta on tuomita koko lajia yhden mädäntyneen yksilön perusteella. Ja muistakaa ensi kerralla se, että koko nykyisin elossa oleva ihmislaji on kotoisin Afrikasta. Sinä valkoihoisena et ole yhtään sen arvokkaampi.


(Ehkä jäi jotain sanomatta, mutta kai tässä nyt oli tärkeimmät. Kuvissa ihana Maisa, joka on ainoa värillinen musta-valko-harmaaväristen ystäviensä joukossa eivätkä he ole siitä moksiskaan!)

8 kommenttia:

  1. Kyllä se on niin, että jos bussissa tapaa esim tummaihoisen niin oletetaan, että se ei osaa suomea :D sun ajattelutapas kusee vaikka yrityät vakuuttaa sun lukijat siitä, että oot maailmanparantaja. Tai kerro mulle myös miten adhd liittyy rasismiin? Adhd on käyttäytymishäiriö eikä se oo mitenkää sidoksissa ihonväriin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oletetaankin, vaikka Suomessa on paljon tummaihoisia, jotka ovat tänne syntyneet tai pienenä tänne muuttaneet ja puhuvat kieltä paremmin kuin me "oikeat suomalaiset", joilla ovat kaikki juuret täällä. Ja adhd oli esimerkkinä siitä, miten henkilön ominaisuuksia, joihin ei pysty itse vaikuttamaan, käytetään haukkumanimenä. Useinhan jos lapset riehuvat tms, joku sanoo heidän olevan ihan adhd, tajuamatta mitä se oikeasti tarkoittaa. Samasta syystä tuolla on sana hintti, koska homo-sana on useammin pilkkanimi kuin seksuaalinen suuntautuminen. Eli vaikka postaus keskittyykin rasismiin, puhun mä myös syrjinnästä ylipäätään!

      Poista
    2. liian monta idioottia21. helmikuuta 2015 klo 9.00

      Se on aika helvetin idioottimaista olettaa, ettei osaisi suomea. Kuitenkin moni käy töissä, jossa joutuu puhumaan suomea, moni on syntynyt tai muuttanut suomeen, käynyt peruskoulua suomeksi tai muuten käynyt suomen kielen kursseja.

      Poista
  2. Tykkasin varsinkin tosta "enkeleita loytyy jokaisesta maasta" hyva postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kommentistasi, kiva kuulla! :)

      Poista
  3. totally agreed! tuli tästä mieleen yhet lyriikat Raappanan biisistä, jotka sanoo just samaa kun sä tällä postauksella

    Mä oon mä, ja sä oot sä
    Meidät kaikki tulis ottaa yksilöinä
    Liian kauan massaks mielletty
    Sen pitäs olla laissa kielletty

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kyllä kieltämättä hyvät lyriikat, juuri näin!

      Poista